Sairaaloiden katoilta uusiutuvaa aurinkoenergiaa

Meilahden Siltasairaalan ja monen muun HUSin sairaaloiden katoille on rakennettu aurinkovoimala tai sellainen on suunnitteilla. Aurinkovoimaloiden rakentaminen on yksi tapa edistää HUSin ympäristövastuuta ja taloudellista vastuuta. Julkisten rakennusten aurinkoenergian valjastamiseen velvoittaa myös tulevan lainsäädännön myötä keväällä 2024 päivitetty rakennusten energiatehokkuusdirektiivi.

Kuvat/Video: JONI Media Oy

Aurinkosähköjärjestelmät vähentävät kiinteistöjen hiilijalanjälkeä ja käyttökustannuksia sekä lisäävät energiaomavaraisuutta ja arvoa.

Julkisten rakennusten edellytetään näyttävän esimerkkiä aurinkoenergian käyttöönotossa. Aurinkovoimaloiden rakentamisella HUS Kiinteistöt tukee omistajansa HUSin ilmastotavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

”Energiatehokkuus on myös yksi HUS Kiinteistöjen yhteiskuntavastuun keinoista. Huomioimme energiatehokkuuden kaikissa suurissa ja pienissä rakennushankkeissa, erilaisissa korjausprojekteissa sekä päivittäisessä kiinteistönhoidossa ja kunnossapidossa. Asiantuntijamme tuottavat energiakatselmuksia ja jatkuvaa suunnittelua energiatehokkuuden parantamiseksi”, kertoo projektipalvelujohtaja Tapio Rautiainen HUS Kiinteistöiltä.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia velvoitteita

Keväällä 2024 päivitetty rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) tuo mukanaan tiukentuneita vaatimuksia ja asettaa EU:n jäsenmaille tavoitteita energian säästämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Aurinkoenergia on keskeinen tekijä energiatehokkuusdirektiivin tavoitteiden saavuttamiseksi.

Uusiin julkisiin rakennuksiin on asennettava aurinkopaneelit jo vuoteen 2026 mennessä, ja yli 250 neliön kokoisiin julkisiin rakennuksiin vuoteen 2030 mennessä. Nyt käynnissä on kahden vuoden kansallinen valmistelu, jonka aikana tehdään direktiivin edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön.

”HUSin energiantehokkuusinvestoinneista esimerkiksi aurinkosähkövoimaloiden rakentaminen on edennyt systemaattisesti vuosibudjettien mukaan ja hanke saadaan päätökseen vuonna 2025. Ekologisen kestävyyden ja vähähiilisyyden vastuullinen työ ja rakentaminen jatkuu monisisältöisenä tämänkin jälkeen investointiohjelman sekä erikseen toteutettavien projektien muodossa”, kuvailee Rautiainen.

Siltasairaalan lisäksi HUSin sairaaloiden katoilla aurinkovoimaloita on Porvoossa, Peijaksessa, Raaseporissa, Lohjalla, Logistiikkakeskuksessa, Iho- ja allergiasairaalassa sekä Puistosairaalassa. Vuoden 2025 aikana on tarkoitus laajentaa Peijaksen ja Porvoon aurinkovoimaloita. Lisäksi Jorviin O-osalle tulee kokonaan uusi aurinkovoimala.

Aurinkoenergialla taitetaan sähkönkulutuksen huippupiikkejä

Meilahden uuden Siltasairaalan katoilla on yhteensä 516 aurinkopaneelia. Paneelikenttien yhteenlaskettu koko Siltasairaalan katolla on noin 1 000 m². Niillä saadaan tuotettua arviolta 185 megawattituntia energiaa vuodessa. Tämä vastaa 50 kerrostalokolmion vuotuista energiankulutusta, mutta on vain pieni osa Siltasairaalan vuotuisesta 12 000 megawattitunnin sähköenergiankulutuksesta.

”Suurin aurinkovoimalamme sijaitsee Lohjalla. Ennestään Lohjan sairaalan voimalan vuosituotto on ollut noin 130 MWh, ja sitä on laajennettu tänä vuonna vesikattohankkeen yhteydessä 150 MWh:lla”, kertoo sähköinsinööri Tuomas Soisalo HUS Kiinteistöiltä.

Tuomas Soisalo Siltasairaalan katolla.

Aurinkovoimaloiden takaisinmaksuaika on keskimäärin noin 10–15 vuodessa. Paneeleiden elinkaari on tyypillisesti noin 30 vuotta.

Sairaalakiinteistöt ovat valtavia sähkönkuluttajia, ja katolle asennetuilla aurinkopaneeleilla pystytään tuottamaan usein vain murto-osa sairaalan sähkönkulutuksen tarpeesta. Sairaaloiden aurinkovoimaloiden hyöty näkyykin isoimmin siinä, että niiden avulla pystytään taittamaan sähkönkulutuksen huippupiikkejä.

”Kuluttajapuolella sähkönkulutuksen huippu osuu yleensä kylmille talvikuukausille. Sairaaloissa tilanne on päinvastainen ja kulutushuippu osuu kuumille kesäkuukausille sairaaloiden valtavan jäähdytystarpeen vuoksi. Aurinkovoimaloiden hyödyt sairaaloissa korostuvat siis nimenomaan kesällä kulutushuippujen aikana, jolloin myös aurinkoisia päiviä on eniten”, Soisalo kuvailee.

Aurinkovoimaloiden rakentaminen vaatii erityisosaamista

HUS Kiinteistöt on pitkäjänteisesti toteuttanut ja kehittänyt  ympäristövastuullista toimintaa koko yhtiön historian ajan. Viimeisten vuosien aikana vastuullisuustyön painopiste on ollut vähähiilisyyttä edistävissä ratkaisuissa, joissa samalla parannetaan kustannustehokkuutta ja toimintavarmuutta.

”HUS Kiinteistöt on mukana Hanselin dynaamisessa hankintajärjestelmässsä (DPS), eli teemme yhteistyötä markkinoilta jo kartoitettujen ja kilpailutettujen toimijoiden kanssa. Tämä nopeuttaa prosesseja ja tiedämme, että toimittajien laatukriteerit ovat kohdillaan ja saamme aurinkopaneelihankkeet kustannustehokkaasti toteutettua”, kertoo hankintapäällikkö Sami Linkovesi HUS Kiinteistöiltä.

”Kaikissa kilpailuttamisprojekteissamme teemme paljon sidosryhmäyhteistyötä ekologisen kestävyyden, hiilijalanjäljen vähentämisen ja hiilikädenjäljen kasvattamiseksi hankintojen elinkaariajattelumallin kautta. Edellä mainittu toimintamalli hankinnoissamme edesauttaa myös osaltaan koko HUS-yhtymän ilmastotiekartan tavoitteita kohti hiilineutraalia HUSia vuonna 2030 ”, Linkovesi jatkaa.

Aurinkovoimaloiden rakentaminen sairaaloiden katoille on myös aikamoinen palapeli ja asennustyö vaatii omaa erityisosaamista, sillä katoilla on paljon tekniikkaa, kuten jäähdytyslaitteita.

”Aurinkovoimalat liitetään osaksi sairaaloiden sähkönjakeluverkkoa, mutta tämän tulee tapahtua niin että mahdolliset vikatilanteet eivät häiritse sairaalatoimintaa, esimerkiksi varavoimageneraattoreita. Lisäksi ympäristöolosuhteet, esimerkiksi kova tuuli, aiheuttavat omat haasteensa aurinkovoimaloiden asentamiseen erityisesti merellisessä ympäristössä”, toteaa Soisalo lopuksi.